EKMHO (by Madagaskar)

EKMHO = en keksi mitään hyvää otsikkoa

Punnituspäivä on täällä!

Kyllä minua niin harmitti, kun eilen salin jälkeen anoppilassa mätin masun täyteen ensin makaronilaatikkoa ja sitten pannukakkua. Se pannukakku etenkin harmittaa. Se oli niin hyvää ja samoin päällä ollut omenahillo. Söin varmaan puolikkaan pellillisen. 
Kotimatkalla tuli melkein itku, kun tajusin mitä tuli tehtyä ja vielä punnituspäivän alla. 

Oli typerää luvata anopille, että menemme syömään. Sieltä ei vaan ikinä selviä ilman mässyttelyä. Anoppi tekee ensin valtavan annoksen ruokaa ja sitten painostaa syömään kaiken. 
Ruuan päälle on jälkiruoka ja jälkiruuan jälkeen sitten pienen tauon päästä on kahvit kahvileipineen. 

Eli tällä pohjustuksella sitten päästään siihen, että pudotusta oli vaivaiset 200g.
Pieni pudotus, mutta suunta on alaspäin! :)  Harmittaa se silti, sillä tulos olisi voinut olla paaaaljon parempi ilman turvottavaa pannaria.
(Noh, nautin kyllä siitä hurjasti, joten yritän päästä yli tästä)

Numeroita

Mennyt viikko oli kuntoilun puolesta hyvä, sillä työkeikkoja ei ollut. Kävin salilla ma, ke, pe ja su.  Fiilis oli kokoajan hyvä ja poltteet salille vaan pahenee. Jospa sitä aikaa olisi sitten taas reissujoulun ja uudenvuoden jälkeen. (Aion silti tälläkin viikolla olla itsekäs käydä pari kertaa salilla siitä huolimatta, että keikkoja on ti-pe lähes aamusta iltaan)

Ystäväni, Polar FT60 - sykemittari kertoo seuraavia tietoja menneestä viikosta:

Aikatavoite: 2h 20min
Saavutettu: 3h 50min (tästä puuttuu yksi 1h treeni)

Kaloritavoite: 1100 kcal
Saavutettu : 1079 kcal (puuttuu yksi treeni)

Harjoitusten lukumäärä: 5 (+1)  
- 4 salitreeniä+aerobinen
- 2 venyttelyä

Sykealueet:
1. (113-131)  2h48min
2. (123-150)  30min
3. (151-170)  8min

Haasteraporttia

Raportoinkin haasteen etenemisestä alkuperäiseen viestiin, jossa haasteen heitin ilmoille - eli tänne
Eilen oikeasti unohdin lankutuksen. Muistin koko homman vasta tänään. 
Yhtä kaikki, viikon parhaaksi tulokseksi jäi 1.40. Tulos on mielestäni oikein hyvä siihen nähden, että vielä pari kuukautta sitten koko lankku oli haaveissa vain.
Ihan hurjan ihanan kamala liike koko lankku ja varmasti tulen uusimaan tuon haasteen vielä uudestaan :) 
- Sitä odotellessa..

Jotenkin on ihan mieletöntä huomata kuinka nopeasti on mahdollista saada niitä itse huomattavia muutoksia juurikin tuossa jaksamisessa tai pystymisessä, kun vaan ensin yrittää! 
Minä olen ainakin päässyt yllättämään itseni positiivisesti näiden muutamien viikkojen ja kuukausien aikan, kun tässä nyt on haasteita vedetty. 

Muutoksia 

Eilen viikon viimeistä aerobista polkiessa huomasin erään asian. Sen saman asian olin toisaalta jo havainnut aiemminkin, mutta eilen se sitten kirkastui. 
Ennen raskautta ja oikeastaan myös raskausaikana minulla lepopulssi on ollut aika korkea, yli 80bpm. Vain oikeasti nukkuessa tai aamulla juuri heräämisen jälkeen pulssi on saattanut olla 70bpm pinnassa. 

Raskauden jälkeen, kun ensimmäisen kerran mittasin pulssia, huomasin sen tippuneen jonnekin reilu 60bpm tietämille. 

Monta kuukautta meni ja aina mitatessa pulssi siis alempi, kuin aiemmin. 
Sitten palasin sykemittarin pariin... Ja ihmettelin pitkään, miksi ennen niin hyvät kalorinkulutukset tipahtivat monta kymmentä prosenttia. Lenkin kalorinkulutussaldot oli Polarin mukaan paljon pienemmät, mitä ennen samanlaisen lenkin jälkeen. 
Ja vaikka painoa oli kilotolkulla enemmän kuin aiemmin. 

Asia mietitytti minua, etenkin kun naapurin kanssa lenkkeillessä samalla lenkillä PUOLET pienempi naapuri kulutti lähes puolet enemmän kaloreita kuin minä...?

Eilen sitten palat loksahti paikoilleen kuntopyörällä polkiessa. - Tottakai alhainen pulssi vaikuttaa (sykemittarin laskemaan) kalorinkulutukseen (kyllä, minulla on tapana olla tajuamatta itsestäänselvyyksiä ja sitten hehkuttaa niitä ääneen, kun vihdoin tajuan ;) ).

Sen lisäksi sitten, että syke on alhaisempi samalla työllä kuin aiemmin, huomasin pystyväni mm. polkemaan pidemmän aikaa korkeammalla sykkeellä hengästymättä. 168-171 bpm ei vielä juuri hengästyttänyt (???!!!). 
Olipa todella outo tunne nähdä lukemat taulussa ja kokea se tunne kehossa, kun jaksaisi vielä "vaikka kuinka". 
Valitettavasti takalisto ja kello eivät antaneet jäädä siihen polkemaan 20 minuuttia pidemmäksi ajaksi, sillä kyyti odotti. 

Hyvä mieli jäi eilisestä salista ja oikeastaan koko viikosta ylipäänsä. 

Ja sitten viikon 51 haaste  

Viikon päähaasteeksi nostan viimeviikolla ilmoille heitetyn haasteen täältä


- Kerro itsestäsi 12 sellaista asiaa, joista olet ylpeä, joita rakastat ja jotka ovat mielestäsi parhaita puolia.
Nyt saa sitten kehua!
 Ja omakehun lisäksi pyydä puolisoa, ystävää tai ketä tahansa tavoittamaasi henkilöä kertomaan sinusta kaksi hyvää puolta :)

Minun puolestani tämä voisi olla nyt loppuvuoden haaste, ellei joku bloggaajaystäväni halua vielä ensiviikolle jotain haastetta laittaa?

Voi olla jo tarpeeksi haastetta ehtiä postailemaan lähiaikoina (ainakin minulla siis). 

Tällä erää taidan päättää postauksen tähän, vaikka mielessä oli muutakin. 
Kirjoittaminen on taas pätkittäistä ja puolet asioista unohtuu. Parempi lopettaa jaarittelu ja siirtyä muihin puuhiin.

Hyvää alkanutta viikkoa lukijoille ja kanssabloggaajille, niin täällä omassa blogissa ja omissa blogeissaan :)