Näin se menee. Kävin nimittäin tänä aamuna puntarilla ja olin valmistautunut hyvin pieneen tiputukseen tai jopa nollaan, ehkä pahimmillaan plussaan. Tunsin oloni todella turvonneeksi. Vaan toisin kävi. Tiputusta 800 grammaa. Kun yhtenä viikonloppuna pidin karkkipäivän, tunsin olon tästä huolimatta hoikaksi perjantai-aamuna. Vaan puntari se silloin näytti 600 grammaa plussaa. On se vaan vänkää.
Normaalisti punnitupäiväni on perjantai, mutta nyt työmatkan vuoksi en ole perjantai-aamuna kotona ja siksi punnitus tapahtui jo tänään. En myöskään halunnut tehdä punnitusta vieraalla puntarilla, jotta taulukko pysyy johdonmukaisena.
Nyt täältä reissun päältä en pääse vieläkään postaamaan kuvia ja reseptiä karppileivästä. Lupaan kunnostautua viimeistään ensi viikolla ja hoitaa tämänkin lupauksen kuntoon. Myös Läskipantterin haaste jää viikonloppuun, mutta lenkille kyllä aion ja kuvankin aion lenkkimaisemista napata.
Neljä kirjoittajaa ja neljä erilaista ihmistä eri tilanteissa päämääränä yksi ja sama - keventyminen. Miten se tapahtuu ja mitä sen aikana tapahtuu? Se selviää lukemalla. Matka on vasta alussa. Tärkeää kuitenkin on se, että matka on aloitettu. Tervetuloa !
torstai 21. marraskuuta 2013
Silloin kun tuntee olonsa turvonneeksi, on laihtunut. Silloin kun tuntee olonsa hoikaksi, on lihonut. (by SuperSizeMe)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ai niin! Sinulla olikin punnitus jo tänään! Jeah! Tosi hyvä pudotus!
VastaaPoistaJa tuo on niiiin totta, että se olo ja vaaka tosi harvoin kohtaa. Tai ainakin minusta tuntuu, että minun kohdalla se olo ja vaaka ei useinkaan kohtaa. Joskus tosiaan tuntuu tosi laihalta ja vaaka valehtelee minun lihoneen.
Alkuviikko minullakin meni niin, että jännitti jo ehdinkö lenkille. Mut ehdin ja hyvä mieli tuli!
Tsemppiä reissuun ja toivottavasti viikonloppuna säät suosii lenkillä :)